Suomalainen kansallisromantiikka
Suomalainen kansallisromantiikka
syntyi 1800-luvulla ja sen syntyyn vaikutti maailmanlaajuinen nationalismi.
Kansallisromantiikassa korostetaan kansallisia aatteita ja ideoita sekä
kansojen alkuperiä. Sen perusideana voidaan pitää luovuuden asettamista järjen
edelle. Kirjallisuus oli yksi keskeinen kansallisromantiikan ilmaisumuoto.
Ajan keskeisimpiä kirjailijoita
olivat Elias Lönnrot (Kalevala),
Johan Ludvig Runeberg (Vänrikki
Stoolin tarinat) ja Zacharias
(Sakari) Topelius (Välskärin
kertomuksia). Kansallisromanttisella ajalla kirjallisuuden lajeista
erityisesti runous oli suosittua. Kansallisromanttisen musiikin isähahmona
Suomessa pidetään Jean Sibeliusta, joka on säveltänyt mm. Finlandian ja
Karelia-sarjan. 1800-luvun lopulla myös arkkitehtuuriin haettiin innoitusta
Kalevalasta, kansankulttuurista ja suomalaisesta luonnosta.
Suomessa kansallisromantiikan
poliittisena taustana oli Suomen irrottaminen Ruotsin vallasta. Suomesta tuli
kansallisromantiikan aikaan Venäjän keisarikunnan autonominen osa. Suomen, niin
kuin aiemmin monen muun Euroopan maan, kirjoittamaton kirjallisuus eli
kansanrunous koottiin kansien väliin.
Kansallismielisyys näkyy
Topeliuksen saduissa niin, että köyhiä pitää kohdella hyvin. Jumala on ikään
kuin säätänyt köyhät köyhiksi. Muita keskeisiä arvoja olivat oikeudentunto,
vastuu ja velvollisuus. Topeliuksen teoksille onkin ominaista viaton ja
tunteenomainen lapsenusko.
Kalevala
Suomalais-karjalaisista runoista
koottu Kalevala on Suomen kansalliseepos. Kalevala on
ilmestynyt vuonna 1835. Kielentutkija Elias Lönnrotin kokoamistyö alkoi
seitsemän vuotta aiemmin. Vuonna 1849 Lönnrot uudelleentyösti Kalevalan ja teki
siitä entistä laajemman. Tämä myöhäisempi versio on se, jota suomalaiset ovat
tottuneet lukemaan. Lönnrot muokkasi, sovitteli ja yhdisteli alkuperäisiä
runoja muodostaakseen uusia juonikuvioita.
Kalevala on ollut merkittävänä
vaikuttajana sekä inspiraation lähteenä monille kotimaisille, mutta myös
ulkomaisille kirjailijoille, kuten J.R.R. Tolkienille. Kalevala sisältää oman
luomiskertomuksen. Siinä maailma syntyy sotkan munimasta munasta. Nykyään
Kalevalaa pidetään joissakin yhteyksissä pyhänä kirjana. Monet tänä päivänä
käytettävät etunimet, kuten Aino ja Sampo, ovat peräisin Kalevalasta.
LÄHTEET
Opetushallitus: Etälukio,
äidinkielen kurssi 5
<http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi5/topelius.html>
(luettu 12.11.2014)
Tyylikausiwiki
<http://ai-5-2-tyylikaudet.wikispaces.com/wiki>
(luettu 12.11.2014)
Suomalaisen kirjallisuuden seura
<http://neba.finlit.fi/kalevala/>
(luettu 12.11.2014)
